Koiran Uusi Vuosi

Ei Helkkari, ei kai ne ala taas paukuttelemaan. Enhän minä hirvene sitten mennä edes ulos tarpeilleni. Alleenko tässä täytyy laskea vai potulle istua.  Huolestuttamaan tässä ihan alkaa, ulkoa on alkanut kuulua jo uumoilevia rapsahduksia siihen malliin, että jotain suurempaa on tulossa. En tykkää !!!! 

Täytyy vissiin hakeutua Isännän tuoliin sen turvalliseen kainaloon ja keskittyä saunan jälkeen sitten illan ohjelmistoon ja kuunnella musiikkia niin suurellaan, ettei kuulu moinen meteli ulkoa. Tai sitten pyytää Isännältä korvakuulokkeet lainaksi.


Huomenna sitten saa taas ihmetellä kitkerän hajuisia roskia tontillani. Makukin niissä on melko ruutista.
Minä ainakin piilotan aina luuni pihalle tai syön (jos ei Emäntä kerkiä väliin) kaikki roskani.

Melkosia sottapyttyjä nuo ihmiset.
En tykkää !!!!

Karvakorvien konsertti

Kerrankin Isäntä pisti tarpeeksi laadukasta musiikkia tulemaan Tuubista TV:n kautta, niin minunkin absoluuttinen sävelkorvani sen huudatuksen kestää ja voin kyllä suositella lämpimästi sitä muillekin koirakavereilleni.

Oli se niin kaunista korvaan, että vallankin rumpalisoolon kohdalla piti oikein nostaa pää korkealle, että kuulee kunnolla bassorummunkin ja näkee paremmin myös rumpalin.
>>> Repenkin korvaan sopivaa musiikkia 

Repe vartiossa

"Hyvää Itsenäisyyspäivää vaan kaikille kavereille"

toivottaa Repe Kavaljeeri.

Minäkin tässä Isännän kanssa jo olen asemissa ja odottelen, milloin se Paraati alkaa, kuulemma tulee Jyväskylästä lähetys. Otankin oikein ylvään asennon. Pitääkin tästä saada Emäntä lenkille, että jaksaa tämän päivän lähetykset niitten kanssa. Minä kun se kuitenkin joudun olemaan se tämän perheen turvamies. Kauhea homma tänä päivänä. Kun koko pitkän päivän näkyy tuolta nurkassa olevasta laatikosta (TV:ksi sitä kutsuvat) jos jonkinlaista uhkaa kulkemassa tontillani. Kuulemma Tuntematon Sotilaskin tulee heilumaan sinne. Ja Illalla vielä kuulemma pitää arvioida kansakuntamme naisten asut. Siinä sitten minun tontillani seisovat rivissä tönöttämässä. Eihän tässä kerkiä päiväunia ottamaan ollenkaan.  Oijoijoi....

Rento-Reiska

Emäntä tuli kotiin ja toi kerrankin hiukan isomman luun tullessaan, missä lie käynyt metsällä.

Moista luuta kehtaan minäkin jo ylpeänä kanniskella jopa tuossa omalla pihalla ja on mukavampi sitä kypsytelläkin shaalin alla piilossa. Kun sitä pari tuntia siellä muhituttaa, niin siihen tulee jotenkin parempi maku.


Emäntä on käynyt hajamielisemmäksi. Yleensä se antaa minulle aina iltaisin ennen nukkumaan menoa vielä semmoiset ilta-napostelu-nappulat muovilautaselle. Mutta nyt on pitänyt parina iltana sitä ihan varta vasetin muistuttaa. Ei ole auttanut muu, kuin ottaa tyhjä lautanen suuhun ja viedä se ihan sen nenän eteen, läiskäyttää nenän eteen siihen rahin päälle, jos se istuu unisena siinä tuolissaan. Eilen kyllä jouduin viemään sen lautasen sen perässä, kun se meni hammaspesulle ja tuijotin se lautanen suussa sitä NIIN PITKÄÄN ja tiukasti, että varmaan tajuaa, mistä on kyse. No, tajusihan se lopulta. Ei tässä sentään ole tarvinnut puhumaan opetella...VIELÄ.

Rento-Reiska

Äsken tehtiin iltalenkki pikku pakkasessa. Hajut oli hyvät tienposkissa ja Emäntä pysähteli vähän väliä ihailemaan tähtiä. Se taitaa olla jotenkin "valaistunut" tms... kun vähän väliä pitää jotain kaunista ihmetellä ja pysähdellä. OUTO, jos minulta kysytään.


Mutta se se vasta on mahtavaa, kun saa hypätä lenkin jälkeen Isännän kanssa yhdessä rentoutumaan sen TV-tuoliin. Siinä sitä on maailman murheet kaukana ja olo on niin rento, että tassutkin venyy ainakin metrin mittaisiksi, ihan lattialle asti.