lauantai 18. helmikuuta 2017

Kyläreissu

Hei Isäntää ja Emäntäää.....
Mää oon täällä, älkää jättäkö.

Hitsi, kun eivät ole vieläkään saaneet aikaiseksi minulle sitä koroketta, mistä näkisi edes että mihin ollaan menossa.  Tahdon takaisin sen vanhan citikan, missä oli niin hyvät oltavat ylähyllyllä päivystämässä  maailmanmenoa.

Enkä tykkää yhtään olla yksinäni täällä kaukana kaikesta, nytkin linja-auto seuraa minua !!! APUA !
Pitäisi hiukan ottaa huomioon koirankin mielipide näissä autoiluasioissa.

No, tänään käytiin kaupungilla ja kyläiltiin yhden parhaimman kaverini luona. Vitsit kun siellä on niin coolia ja "siistiä", saa rapsutuksia ja kotoista musiikkia kuunnella ja kutsuivat minua räyhäkkääksi rokkikoiraksi. No, siitä nimityksestä olen tietysti ylpeä.
No, sitä minusta tarvittaessa löytyy....siis räyhäkkyyttä...tässäkin kajarin vieressä kuuntelen musiikkia enkä siedä riitasoituja
Siellä kamuni luona sitä sitten kuunneltiin musiikkia yms. mukavaa ja lopulta lähdettiin taas autoon, josta en näe mihinkään ja harmikseni huomasin, että ollaankin kotona. Ja huomasin, että minua oli petkutettu. Samaa härkämakkaraa tarjolla kupissa, en syö ! vaan aion masentua hetkeksi ja nuo samat vanhat naamatkin taas tuossa tuolissa, paljon kivempaa oli olla kylässä. Mutta väsynyt olen, taidan nukahtaa ja nähdä kivoja unia. Ja herätessä elämä hymyilee taas.


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Sillanrakennusta




Voi, anna mun kaikki kestää, kun tuo Isäntäväki on nyt sitten innostunut iltaisin rakentamaan siltoja. Ja ihan näyttää kuin kilpaa niitä rakentaisivat.

Joku ihmeen peli kännykässä, olin kuulevinani että
X Construct-niminen, ja Emäntä se vasta onkin villiintynyt siihen peliin, on nyt rakentamassa siltaa nro 7
                  >>>> Silta nro 7

ja voi hirvitys, mikä kirkuminen siitä pelistä kuuluu, jos rakennettu silta ei kestäkkään ja siitäkös Emäntä innostuukin, siis siitä äänestä. Ihan kuin tahalteen niitä junavaunuja sinne rotkoon tiputtaisi.Yritä tässä nyt sitten kuunnella noitten touhuja. Hermot menee.



No, onneksi Emäntä osaa lukea aina ilman äänen korottamistakin ajatukseni ja ymmärsi antaa minulle myös ajankulua. 


"Ihanko koko luun saan ?ÄLÄ sitten tule ottamaan MINUN ikiomaa luutani, sanoo Repe silmät suurena.

 Johan taas maittaa luun närsimisen jälkeen uni vällyjen alla, antaa noitten kahden rakentaa rauhassa siltoja. Tahtoisin vaan kyllä jo nukkumaan Emännän viereen.