Minä kyllä hiukan rykäisin siinä kohtaa ja tuijotin tiiviisti sitä silmiin ja kysyin että:
 |
| HÄH, missäs minun ruokakuppini on !! |
Ja niin päästiin yhdessä nautiskelemaan herkutteluhetkestä.
Emäntä söi jäätelöään tyytyväisenä ja hups !... Isännälle ei jäänytkään mitään.
Sitten se aneli minulta, että "Ethän kerro Isännälle ? Please"
Minä juonena kävin kauppaa sen kanssa ja sanoin sille että "En kerro jos saan nuolla jäätelölautasen ?"
Jäätelön syönnin jälkeen kyllä hiukan teki mieli kiusotella Emäntää ja jättää parta ja korvat pyyhkimättä jäätelöstä, mutta aattelin sitten kuitenkin pyyhkäistä ne eteisen mattoon ennen Isännän tuloa. Muutoin Emäntä ei pian lähdekään kanssani lenkille, jos Isäntä haistaa, että "Jaahas, täällähän on syöty jäätelöä".
Mutta sitten tapahtuikin päivän paras: Isäntä astui ulko-ovesta kauppakassin kanssa ja ilmoitti, että "pistäs Emäntä uuni lämpiämään", täällä on Apetit pizzat meille ja jälkiruuaksi....
 |
| Jäätelöä !! |
Kyllähän se Emäntä sitten urheasti söi jälkiruoaksi YHDEN Eskimopuikon ja minua kyllä meinasi huvittaa....
ja eikös sitä ole joku semmoinen sanontakin olemassa, että "ahneella on ähky loppu".
Ja mitäs tästä opimme, sen että "Rikos ei kannata!"
