keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Aamu-unilla




Ah, tätä ihanuutta.
Kun oikein olen tässä vieressä pitkin pituuttani, ei varmaan tuo Isäntä huomaa, kumpi tässä vieressä makoilee, minä vai Emäntä.

Ja kun Emäntä tulee vielä takaisin tuolta keittiöstä, niin olen varmuuden vuoksi samanlailla kuin Isäntäkin ja nostan nenän pystyyn ja kuorsaan samaan tahtiin Isännän kanssa. Niin eipä huomaa Emäntäkään, että minähän se tässä olen =) hyvälle haisevana. Tassutkin juuri putsasin perusteellisesti.