Juhannusaattona Emäntä sai päähänsä, että juuri NYT pitää saada uusi keinu verannalle.
Minä sain lähteä mukaan auton perään asiantuntijajäseneksi.
Istuttiin siinä auton perässä sitten Emännän kanssa vieri vieressä kuin viralliset valvojat konsanaan katsellen , että Isäntä varmaan pakkaa keinupaketin oikein peräkärryyn.
Annettiin myös ohjeita pyytämättäkin Isännälle, ettei vaan pääse paketti luiskahtamaan, kun joutui paketin ollessa niin pitkän, ottamaan toisen peräkärryn päätylevyn pois.
Hyvän keinun Isäntä minulle kokosi.
Katos ja kaikki. Katoksen alla on tosi kiva tunnelma. Isäntäväen kanssa kiva siinä on oleilla ja vartioida tonttia ja erityisesti tontin vieressä olevaa kävelytietä.
Emäntä vaan ei tahdo ymmärtää, miksi minun pitää olla niin tomerana siinä hommassa.
Ei se kuule auta, että menee tontin reunalle vikisemään, että "olisitteko ystävällinen ja pysyisitte kaukana reviiriltäni"
Vaan se on pistettävä kunnon rähinä päälle, se ei ole mitään vellihousujen hommaa.
Pitää olla auktoriteettia !!
* * * * * * * * * * * *
Vaikka sopii sitä salaa olla välillä vähän lällärikin.
Nautiskella muumi kainalossa kesäillan auringosta.
Olen kyllä ihan äimän käkenä,
kun naapurissa näkyy olevan kilpailija.
Mitenkähän tuohon nyt sitten suhtautuisi.
No, olkoot. Emäntä antoi oikein herkkuluun. En jouda aina kaikkia kilpailijoita vahtimaan.
Paras tuuletella tässä vähän ja nakertaa luuta ja tehdä uusia suunnitelmia.