Haa, IHANAA ! Naapurin lady kävi meillä kylässä. Tulla tupsahti niin yht'äkkiä, että en ollut ollenkaan osannut tarkistaa, että pihani oli tarpeeksi kunnossa. Niin minun sitten täytyi hänen läsnäollessaan juosta pitkin pihaa kieli pitkällään ja tarkistaa, että kaikki luut oli tallessa niille viedyillä paikoilla ja puskat markattuna ja vielä haistellen varmistaa ne ja ohimenevä rollaattorikin siinä sivussa haukkua häiritsemästä.
Että minä olin sitten ONNELLINEN, annoin hänelle parhaimman luuni, enkä yhtään nuukaillut tällä kertaa, vaan jäin viereen ihailemaan hänen kauniita syöntitapojaan, enkä pistänyt pahakseni, vaikka hän kävi vielä jälkiruuaksi syömässä sisällä koirannappulanikin. Katselin vain vierestä ja myötäilin, että kyllä siitä riittää jaettavaksi. Illalla kyllä sitten heittelin Emännälle tyhjää kuppia merkiksi, että "Haloo hei, kuppini on tyhjä "
Kuulin sitten myöhemmmin, että hän oli käynyt kuulemma vielä samana päivänä istumassa pitkät ajat eturappusillamme, mutta harmikseni ei sitten ollut soittanut ovikelloa, että olisin osannut mennä avaamaan. Olen otettu ja aion syödä possunkorvani tänään tuossa verannan rengin (=Isännän) sängyssä.
tiistai 25. elokuuta 2015
perjantai 21. elokuuta 2015
Repen puutarhassa
Helkkari, kun joku helikopteri hyökkäili nurmikon ylätasanteella koko ajan kimppuuni. Piti siirtyä ihan verannan puolelle asemiin. Edestakaisin siinä syöksähteli ihan kuin härnätäkseen ja kaksi keltaista perhostakin tanssi nenän edessä. Totesin ne kuitenkin vaarattomiksi ja aattelin jättää räksyttämättä.
Ja kauhee homma tossa tontinkin vartioimisessa. Aina saa olla vahtimassa, äskenkin joku auto peruutti siihen tontin vieressä olevalle jalkakäytävälle melkein hipaisten minun pissapuskaani. Taas saa käydä uudet lirauttamassa siihenkin puskaan. Koita tässä nyt sitten reviiriä hoitaa, kun aina on noita häiriötekijöitä.
Emännän antamat possunkorvat olenkin piilottanut hyviin piiloihin. Yksi on koristevadelma puskan takana sille kaivetun montun vieressä. Ja pari muuta aidan vieressä tontin reunoilla. Siellä pehmiävät mukavasti ja ovat vähän niinkuin pahan päivän varalle. Siinä sitä sitten on vahtimistakin, ettei mitään epäilyttävää ilmaannu näköpiiriin.
Tykkään kovasti karviaisista ja punaisista marjoista. Niitä kohta mennnään Emännän kanssa kuulemma poimimaan. Ja kaivonrenkaasta on niin mukava juoda vettä. Paljon mukavampi kuin tylsästä vesikupista.
Ja vastaleikatun nurmen tuoksu, se vasta ihanaa on ja erityisesti kelliminen kuivassa leikatussa nurmessa ilahduttaa Emäntää ihan kiljahduksiin asti, kun illalla änkeän samalle tyynylle sen kanssa heinäisine turkkineni.
Ja kauhee homma tossa tontinkin vartioimisessa. Aina saa olla vahtimassa, äskenkin joku auto peruutti siihen tontin vieressä olevalle jalkakäytävälle melkein hipaisten minun pissapuskaani. Taas saa käydä uudet lirauttamassa siihenkin puskaan. Koita tässä nyt sitten reviiriä hoitaa, kun aina on noita häiriötekijöitä.
Edesmennyt possu piilotettuna |
Emännän antamat possunkorvat olenkin piilottanut hyviin piiloihin. Yksi on koristevadelma puskan takana sille kaivetun montun vieressä. Ja pari muuta aidan vieressä tontin reunoilla. Siellä pehmiävät mukavasti ja ovat vähän niinkuin pahan päivän varalle. Siinä sitä sitten on vahtimistakin, ettei mitään epäilyttävää ilmaannu näköpiiriin.
Luomujuomista |
Tykkään kovasti karviaisista ja punaisista marjoista. Niitä kohta mennnään Emännän kanssa kuulemma poimimaan. Ja kaivonrenkaasta on niin mukava juoda vettä. Paljon mukavampi kuin tylsästä vesikupista.
Ja vastaleikatun nurmen tuoksu, se vasta ihanaa on ja erityisesti kelliminen kuivassa leikatussa nurmessa ilahduttaa Emäntää ihan kiljahduksiin asti, kun illalla änkeän samalle tyynylle sen kanssa heinäisine turkkineni.
Kyllä on sitten kiva kelliä nurmikossa |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)