Repe laumanvartija

MITÄ se oikein sanoo ?

Nyt täytyykin olla hiljaa, kun Isäntä puhuu.

Aina ei kyllä ota selvää, (vaikka kuinka yritän terästää ymmärrystäni), että mitä se milloinkin noilla äännähdyksillään tarkoittaa.

Yskii ja pärskii. Ja hekottaa, pitäisikön hypätä sen mahan päälle sitä auttamaan vai mikä nyt on hätänä. Ai jaa, sehän nauraa !!!!

Tässä me miehet ollaan nuotion vieressä

Kyllä siitä Isännästä kannattaa kyllä huolta pitää,

ollaan me sen kanssa sen verran hyviä kavereita.

Tiedän aina olevani varmassa turvassa, vallankin kun pääsen Isännän kainaloon. Silloin voin ottaa niin syvät unet kuin vain koira voi eikä semmoista pelkkää koiranunta, (niin kuin sitä kutsutaan).

Emännän kanssa kahden ollessa joudun vetelemään kevyttä koiranunta, kun silloinhan minä olen päävalvontavastuussa. Ja se on rankkaa hommaa...se.  Melkeinpä helpompaa on vartioida kokonaista laumaa kuin Emäntää, joka ei pysy hetkeäkään paikoillaan vaan vaihtaa aina huonetta kun pääsen mukavasti pitkälleni.

Kohtaaminen

Repe, ylhäisten sukua

Emäntä tuli taas sieltä jostain, missä se käy aina päivisin.

Sitten meillä on sen kanssa semmoinen päivittäinen rituaali, että se istuu nahkatuoliinsa ja minä hyppään rahin päälle katsomaan sitä "suoraan" silmiin ja kuuntelemaan luottamuksellisesti päivän kuumimmat juorut ja minähän vaikenen kuin muuri. Ja sitten se aina kehuu, kuinka ylväs ja hieno koira minä olen ja sanoo lempeällä, ihanalla äänellä, kuinka ihanalle pölynimurin pussille minä kuulemma haisen.


Mahtaa olla aika hyvä tuoksu se,  kun sitä niin aina muistaa hokea. Sitten saan luuni samalla kun katsotaan yhdessä sen kanssa uutiset.  Ja, ai kun meillä on kiva hetki.