Katselen tässä Doc Martinia |
Olen nyt tullutkin jo aikamiehen ikään. Ja yritän käyttäytyä myös sen mukaan ja ikään kuuluvalla arvokkuudella. Tonttia tomerasti vartioin. Harmikseni haukun joskus parhaat kaverinikin Nipsun ja Piksin, kun minulla on hiukan huono näkö, johtuneeko siitä, kun tuo toinen silmä on vähän karannut ulospäin. Mutta kyllä ne kaverit ymmärtävät, ainakin tavatessamme aina tervehtivät lämpimästi, eivätkä kanna kaunaa.
Miesten hommia on erityisesti se, kun pääsen autotalliin eteisen puolelle seuraamaan Isännän askareita. Autossa tykkään erityisesti asustaa auton hattuhyllyllä, jossa tein koko Euroopan kiertueen viime vuonna. Siitä on tullut minulle rakas paikka, siis siitä hattuhyllystä.
Seuraan Emäntää ja Isäntää joka paikkaan. Saunassakin minun paikkani on suihkuhuoneen nurkassa. Siinä sitten vedän hirsiä toisten saunoessa. Sanovat minua nykyään Repe SEURAAJA-koiraksi, ilmeisesti eivät ole oikein ymmärtäneet, että oikeasti olen SEURA-koira. No, sama se........... Cavaljeeri kuitenkin.
TV:tä katselen mielelläni joko nojatuolin käsinojalla tai Emännän rahilla, jossa minua alkaa aina niin kovasti nukuttamaan kuten Emäntääkin. Olemme näköjään toistemme unilelut.
Siitä sitten käsinojalla vartioin, ettei TV:stä hyökkää huoneeseemme mitään uhkaavaa. Kyllä sieltä aina välillä yrittää tulla toisia koiria ja kissoja sekä huppupäisiä ihmisiä. Ja vaanivista tyypeistä en tykkää ollenkaan. Enkä rumasta musiikista.
Minä ja minun turkkini |
Emäntä meinaa leikata piakkoin kuulemma turkkiani. Niin se on nyt uhkaillut. Ensin ihailee ja sitten tuommoista puhuu. Aika ristiriitaista, sanon minä.
Tänä aamuna kertoi Isännälle, että nyt on niin kuraiset kelit. Että minä olen kuulemma ihan kuin kuraimuri tuolla lenkkipoluilla.
Ja sitten kuitenkin kiskoi minua tänään eteenpäin lenkillä, kun enhän minä olisi halunnut edes sotkea turkkiani, vaan löin jarrut päälle. En olisi ollenkaan halunnut lenkille. Halusin vain haistella oman pihan ympäristön.