keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Rento-Reiska


Emäntä tuli kotiin ja toi kerrankin hiukan isomman luun tullessaan, missä lie käynyt metsällä.

Moista luuta kehtaan minäkin jo ylpeänä kanniskella jopa tuossa omalla pihalla ja on mukavampi sitä kypsytelläkin shaalin alla piilossa. Kun sitä pari tuntia siellä muhituttaa, niin siihen tulee jotenkin parempi maku.


Emäntä on käynyt hajamielisemmäksi. Yleensä se antaa minulle aina iltaisin ennen nukkumaan menoa vielä semmoiset ilta-napostelu-nappulat muovilautaselle. Mutta nyt on pitänyt parina iltana sitä ihan varta vasetin muistuttaa. Ei ole auttanut muu, kuin ottaa tyhjä lautanen suuhun ja viedä se ihan sen nenän eteen, läiskäyttää nenän eteen siihen rahin päälle, jos se istuu unisena siinä tuolissaan. Eilen kyllä jouduin viemään sen lautasen sen perässä, kun se meni hammaspesulle ja tuijotin se lautanen suussa sitä NIIN PITKÄÄN ja tiukasti, että varmaan tajuaa, mistä on kyse. No, tajusihan se lopulta. Ei tässä sentään ole tarvinnut puhumaan opetella...VIELÄ.



Rento-Reiska




Äsken tehtiin iltalenkki pikku pakkasessa. Hajut oli hyvät tienposkissa ja Emäntä pysähteli vähän väliä ihailemaan tähtiä. Se taitaa olla jotenkin "valaistunut" tms... kun vähän väliä pitää jotain kaunista ihmetellä ja pysähdellä. OUTO, jos minulta kysytään.


Mutta se se vasta on mahtavaa, kun saa hypätä lenkin jälkeen Isännän kanssa yhdessä rentoutumaan sen TV-tuoliin. Siinä sitä on maailman murheet kaukana ja olo on niin rento, että tassutkin venyy ainakin metrin mittaisiksi, ihan lattialle asti.