Kävin tässä yhtenä päivänä Isäntäväen kanssa Hong Kongissa. Autossa tietysti odottelin ja katselin siinä sitten ympärilleni parkkipaikan tapahtumia.
Naapuriautossa oli semmoinen mustavalkoinen dalmatialainen kollega. Ja Isäntäväki samaten sillä menossa kauppaan. Ennen kuin Isäntäväki pääsi sinne kauppaan, niin Emännän piti oikein pitää ylenpalttinen koiranjättö-show takaluukku auki ja minun alkoi ihan sääliksi käydä. Kaverin koko olemus paistoi häpeää. Kun emäntä lirkutti kuin vastasyntyneelle, että "voi äitin kultaa, onko sulla nyt hiki ja onko kaikki kunnossa ja ja, istuppa nyt niin äiti vähän paijaa. Taisi olla emännällä suuremman luokan eroahdistus pelkästään jo kauppareissun aikana.
Kaveri istui h i t a a s t i takalistolleen ja voi sitä häpeän määrää, mikä sen silmistä paistoi.
Ja voi kun minun kävi sitä sääliksi: minä koitin sitä vähän tsempata ja symbatiseerata, huutelin sille ikkunanraosta, että "Koita kestää, samassa veneessä ollaan .... ja sitten me saatiin oikein kivat yhteiset remakat koiran haukkunaurut
