Emäntä se kulkee taas kännykkänsä kanssa etsien sopivia kuvauskohteita.
Ei minua nyt kyllä saa nauramaan, kun tässä Isännän kanssa odotellaan NIITÄ MAALEJA...ja muutenkin vietetään laatuaikaa.
Mutta niitä maaleja ei nyt tunnu tulevan. Mutta samapa tuo, kumman puolella olen, Ruotsi toinen kotimaa. Sukuakin siellä kuulemma....
Voisi olla, että remahtaisin iloiseen nauruun ja suupielet kääntyisivät ylöspäin, jos Emäntä mainitsisi ääneen jonkun seuraavista:
- roskapussin vienti
- possunkorvaa tarjolla
- koneelle (silloin minä menisin kirjoituspöydän alle)
- autolla kauppareissulle
- saunaan
- lenkille
- pihaan
- naapurin Piksiä ihailemaan
- jos ovikello soisi
Onhan näitä, mutta ei sano mitään noista, EI sano
Vaan innostui tekemään kevätsiivousta vaatekomeroonsa. Ja sen kyllä kuulee. Huolestuin ja lähden pelastamaan mitä pelastettavissa on.
Minä en tahtoisi sen heittävän näitä pois. Ihana ummehtuneen vaatekaapin tuoksukin näissä. Ja kiva näissä torkutella.
Eikä Emäntä kuullut, että olen saapunut kasalle, vaan kehtasi heittää vaatekasan päälleni. Vähän muuten loukkaannuin.
