 |
| Terve teille ! |
On tässä alkanut jo tuota menotassua vipattamaan vaunumatkaa odotellessa. Herkkuluuta tässä syön matkakuumeeseeni. Se on kuulkaa pitkä aika koiran elämässä melkein vuosi odotella, että pääsee taas reissun päälle. Tässähän vanhenee niin, että harmaita alkaa jo pukata ja kuonokin kulua.
Olen nyt opastanut tuota Emäntää sillä tavalla tuossa puutarhan luomisessa, ettei tarvi sitten kesken matkan vikistä, että nyt pitää kääntyä jo kotia kohti, kun kukat odottaa kastelijaa.
Kaikki valinnat on pyritty tekemään niin, että kasvavat ihan itellään. Olen ne tässä alkukesästä jo hyvin lannoittanutkin. Hieman ehkä liikaa ruikannut ureaa joihinkin kohtiin, kun näkyy paikoitellen kummasti juurelta kellastuvan.
Mutta tästäpä tulikin mieleen juuri Emännän lukema vinkki jostain, kuinka polttavan jättiputken voi kuulemma hävittää. Siinä oli käyty tarpeilla koiranputken juurella, MUTTA ai niin, siinä tapauksessa oli kyllä ollut asialla ISÄNTÄ eikä suinkaan koira.
 |
| Paras mennä suojaan, nyt kun Emäntä otti tuon puimurin esiin, kauhean äänenkin pitää |
 |
| Tänään juuri neuvoin sitä ostamaan muovikukkia kaunistukseksi, eivät vaadi hoitoa |
Samoin tuen häntä näissäkin valinnoissa.
Vedetön vesiputous ja muovinen kirjovehka.
 |
| Ja tässä, sanoisinko "luonnon kaunista rehotusta" |
Ja pihan ahkera ja niin IHANA sekä innokas vahtikoira.
 |
| Joko mentäis, minä ainakin olen valmis |
